Caminito Del Rey

Vain harvoihin kaupunkeihin matkustaa toistamiseen. Malagassa olen kuitenkin käynyt nyt jo kolmesti. Ensimmäisellä visiitillä vietettiin Karjalan Prikaatin teräksisen nyrkin timanttisen kärjen rantalomaviikkoa Fiestan aikaan, toisella kerralla odoteltiin päiväkausia vesipumppua vuoden -79 Bedfordiin ja nyt siis pysähdyttiin päiväksi tankkaamaan laivaa ja jaloittelemaan ennen kahden päivän seilausta kohta Teneriffaa.

Jo edellisellä kerralla olisin halunnut käydä kävelemässä Caminito Del Reyn kanjonireitin, mutta silloin lippuja ei ollut saatavilla, sillä rotkoon päästetään kerralla rajattu määrä porukkaa. Päiväretkelle lähdettiin siis turistibussilla suoraan satamasta, ja tunnin ajelun jälkeen oltiin perillä vuoristossa. Koska oli sunnuntai, oli mestoilla melkoisesti väkeä.

Aikanaan Caminito Del Reyn vuorenseinämiä kulkevaa reittiä kuvattiin maailman vaarallisimmaksi, mutta useiden kuolemantapausten takia koko polku suljettiin ja vuosia myöhemmin tilalle rakennettiin teräsvaijerein ja aidoin suojattu kävelysilta. Nyt kaikki oli vähän turhankin helppoa, eikä fyysistä tai henkistäkään haastetta juurikaan ole.

Maisemat ovat seitsemän kilometrin reitillä toki upeita, ei siinä mitään, mutta kun kokemuksen pääsee jakamaan muutaman sadan meuhkaavan italialaisen kanssa, kärsii autenttinen luonto-kokemus hieman. Koska reitti on kapea, niin monesti joutui odottelemaan että edessä olijat saavat selfiebelfiensä otettua että pääsi itse jatkamaan matkaa. Paras aika suunata mestoille voisi olla aikaisin aamulla keskellä viikkoa, ei sunnuntai-iltapäivänä niinkuin me. Sisäänpääsy puistoon näytti maksavan kymmenen Euroa, ja tuon hinnan olisi maksanut mielellään. Nyt maksoin bussikuljetuksineen laivayhtiölle sen verran enemmän, etten kehtaa edes kertoa. Seuraavaksi vietetään taas kaksi päivää laivalla ennenkuin ollaan aina jännittävällä Teneriffalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *